Panokset kovenevat Ideaparkin ympärillä käytävässä pelissä.

Vaikka meidän Kiiminkiläisten näkökulmasta tarkasteltuna Ideapark näyttää olevan toteuttamista vaille valmis hanke, asia ei ole ehkä ihan yhtä yksiselitteinen. Nimittäin “isot pojat” tuntuvat olevan kovasti “Ideapark-megamall” ostoskeskuksia vastaan.

Eilen Oulun yliopisto julkaisi harmittomalta vaikuttavan tiedotteen, jonka mukaan yliopiston yhdyskuntasuunnittelun professori Helka-Liisa Hentilä on valittu asuntoministeri Jan Vapaavuoren asettamaan kaupan sijainnin ohjausta arvioivaan työryhmään.

Työryhmän tehtävänä on arvioida kaupan merkitystä yhdyskuntakehityksen muutostekijänä, kulutuskäyttäytymisen muutosten ja kaupan palvelujen vastaavuutta sekä ilmastonmuutoksen hillinnän vaikutuksia kaupan sijaintiin ja rakenteeseen. Työryhmä arvioi lisäksi kaupan ohjauksen ajanmukaisuutta ja vaikuttavuutta sekä tekee tarpeelliseksi katsomiaan ehdotuksia.

Entä sitten? Mitäs se Kiimingin Ideaparkkiin vaikuttaa?

No, tämä työryhmä on ympäristöministeriön työrukkanen jonka avulla pyritään mahdollisesti kehittämään argumentteja sekä Pieksämäen, Vihdin että Kiimingin Ideaparkkien rakentamista vastaan. Työryhmän kokoonpanossa Savonlinnan (Pieksämäen) seudun alueellista asiantuntemusta edustaa ex.ministeri Jouni Backman TietoEnatorilta ja Oulun seutua jo mainittu professori Helka-Liisa Hentilä. Muu kokoonpano koostuu esim. ympäristöministeriön, kuntaliiton ja kuluttajatutkimuskeskuksen asiantuntijoista. On silmiinpistävää että ryhmässä on ainoastaan Kokoomuslaisia ja Sosiaalidemokraatteja. Hallituspuolue Keskustan edustajia ei tähän ryhmään ole kelpuutettu, kuluneen vuoden mediakeskustelun perusteellahan on selvinnyt että Ideaparkkien taustavoimat kietoutuvat Keskustapuolueen tavoin Kehittyvien Maakuntien Suomi-nimiseen yhdistykseen.

Eli sama Suomeksi: Valtapoliittisesti on luvassa kädenvääntöä kepulaisen ideapark-ajattelun ja muiden puolueiden suosiman kaupunkikeskustojen kehittämisen välillä.

Oululaiset poliitikot eivät jättäne käyttämättä mahdollisuutta hankaloittaa kaikilla mahdollisilla tavoilla Kiimingin Ideaparkia.Itselläni on sellainen tunne, että Ritaharjuun Parkin olisi saanut tehdä, mutta Kiiminkiin ei. Olen ihan varma että perustettua työryhmää tullaan käyttämään  työrukkasena Yrityspuiston Ideaparkille varatun maa-alueen kaavamuutoksia käsiteltäessä. Ja ei positiivisessa mielessä.

On merkille pantavaa, että työryhmän Oululaisjäsenen puoliso toimii Oulun kunnallispolitiikassa. Itse tutkijana en kuitenkaan lähde kyseenalaistaman Professori Hentilän puolueettomuutta missään suhteessa, tutkijoiden etiikka kyllä kestää tarkastelun. Kytkentä on silti mielenkiintoinen – kehoittaisin Kiimingin poliitikkoja valppauteen ja rauhallisuuteen tässä Ideapark-huumassa. On aivan ilmeistä, että viimeistä korttia ei ole tässä pelissä pöytään lyöty.

En lähtisi moottoriteitä ihan oikopäätä yrityspuistoon kääntelemään kun peli näyttää vain kovenevan. Pärjäämmekö tässä pelissä? Nyt viimeistään pitää lopettaa hyvänolon tunteessa kelluminen – mainosten perustella melko useat ehdokkaat uskovat Ideaparkin tulevan 100% varmuudella ja sen suurinpiirtein pelastavan pitäjämme.

Olenko ainoa epäilevä Tuomas?

Jääliläiset “sorron yöstä nouskaa” ja alueenne ehdokkaita äänestäkää

Viime lauantaina sain mielenkiintoisen puhelun saunan lämmityksen aikoihin yhdistyksemme puheenjohtajalta Heikki “Hessu” Ketolalta. Hän oli ryhtynyt puuhaaman “pro jääli” teeman alla Jääliläisten ehdokkaiden yhteistä kampanjaa tienvarsimainoksineen.

EI ole kovinkaan yllättävää että puolueiden välinen yksimielisyys jäi saavuttamatta. Me Jääli-Välikylän Kokoomuslaiset löimme kuitenkin Toivo hanskamme yhteen ja päätimme kustantaa pari mainosta Kuusamontien varteen. Miksikös näin? Miksi haluamme sinun äänestävän Jääliläistä?

Ketolan Heikin vaaliblogissa asia kiteytetään erinomaisesti:

Jäälistähän on puhuttu jo jopa omana kaupunkinaan tai osana Oulua, mutta ei se nyt vielä sitä läheskään ole, tuli sitten Ideapark tai muuta. Kyllähän meillä on pitkään ollut väliinputoajan rooli olla täällä Oulun ja Kiimingin välimaastossa. Huolimatta siitä, että palveluiden, yrityselämän ja kehityksen olisi pitänyt suuntautua meille jääliläisille tasapuolisesti kirkonkylään nähden. Onko?

Muistammeko me Jääliläiset äänestää alueemme asukkaita? Kuten allekirjoittanut, monet muutkin alueemme asukkaista ovat tullista tulleita. Ehdokaskollegani Aila Postareff-Jurvelin pohdiskelee omassa blogissaan tätä ongelmaa mielestäni oivallisella tavalla:

Jääliläiset äänestävät keskimäärin vähemmän aktiivisemmin kuin muut kiiminkiläiset. Osin tämä johtuu siitä, että jääliläisistä suurempi osa on muualta muuttaneita, uusia kiiminkiläisiä. Jääliläiset eivät tunne ihmisiä, joita äänestävät. Olen sitä mieltä, että jääliläisten kannattaa äänestää jääliläisiä.

Näin tehkäämme! Sinä voit vaikuttaa asiaan äänestämällä Jääliläistä! Ennakkoäänestys on jo alkanut, numeron voi käydä kätevästi piirtämässä Jäälin kirjastossa vaikka kauppareissun yhteydessä. Jos olet asioimassa Linnanmaan marketeilla tai opiskelemassa/töissä yliopistolla, voit äänestää myös siellä. Tärkeintä on että äänestät!

Ratikalla Ruskoon, kutsutaksilla kauppaan vai sähköautolla kirkolle?

Pöydälläni on lojunut jo pidemmän aikaa lehtileike vihreiden vaalikampanjan avauksesta. Siinä Oulun läänin vihreät esittävät paikallisjunia ja kutsutakseja Oulun seudun joukkoliikennesolmuja aukomaan. Ensi silmäyksellä vihreiden ideat tuntuvat hieman kaukaa haetuilta ja suorastaan naiveilta, mutta he katsovat aloitteellaan horisontin taakse. Saman ilmeisesti ovat huomanneet kaikkien puolueiden edustajat, sillä uusimassa Forum24-lehdessä isoimpien puolueiden edustajat olivat kaikki ajatuksen takana. Innostuin kirjoittamaan aiheesta luettuani Oululaisen ystäväni Antero Metson vaaliblogista (kristillisten ehdokas) kirjoituksen “kiskoliikenne joukkoliikenteen ratkaisuvaihtoehtona“.

Tällä hetkellä meidän Oulun seudulla asuvien elämäntapa on rakennettu yksityisautoilun varaan. En minäkään haluaisi millään luopua kullankeltaisesta Berlingostamme 🙂 Lyhyellä tähtäimellä tullenemmekin säilyttämään vaikka väkisin yksityisautoiluun perustuvan elämäntapamme. Vaikka  bensan (ja jopa dieselin) nykyhinnoilla autoilu on  järjettömän kallista ajamme töihin eri puolille aluetta joka päivä omalla peltilehmällä.

Periaatteessa kaikki voisi olla toisin. Autoilu on kuitenkin joustavaa ja mukavaa. Emme todennäköisesti luovu (tästäkään) saavutetusta edusta kuin väkipakolla. On selviä merkkejä että lähitulevaisuudessa hiilivetypohjaiset liikennepolttoaineet muuttuvat erittäin kalliiksi ylellisyystuotteiksi jolla tulee olemaan omat vaikutuksensa  myös  Kiiminkiläisten  pendelöinnille Oulussa olevan työpaikan ja “maaseudun rauhassa” olevan asuinpaikan välillä.

Itse aion heti kuin vain mahdollista hankkia uuden sukupolven hybridi-auton jahka lapsiperheille sopivia malleja alkaa markkinoille ilmestyä. Tällä hetkellä sähköautojen kehitys on vielä lapsenkengissään, mutta jo muutaman vuoden kuluttua meille myydään jo täyttä häkää erilaisia ratkaisumaleja ympäristötietoisuuden ja energian hinnan muodostaman kompleksin yhtälön ratkaisemiseksi.

Keskipitkällä aikavälillä joukkoliikenne on varteenotettava vaihtoehto myös Oulun seudulla

Vaikka lyhyellä tähtäimellä tarkasteltuna Oulun seudun julkinen liikenne on surkeassa jamassa, ihmiset haluavat ajella omia autojaan ja joukkoliikenteeseen satsaamiseen tarvittavaa voimakasta poliittista tahtoa ei löytynekään, tuntuvat visiot seudullisesta paikallisjunaliikenteestä olevan mahdollisia pidemmällä aikajänteellä. Asiaa ei voi pitää enää edes vihreiden piipertelynä, sillä tämän kannan ottivat käytännössä kaikki suurimpien puolueiden ryhmänjohtajat Forum24:ssa viikonvaihteessa (muistaakseni).

Oulun läänin vihreät ovat esittäneet  että kaavoituksen tulisi olla sellaista että perheissä ei tarvita kahta autoa. Taloudellisesti tarkasteltuna ajatus on järkevä. Kuka haluaa maksaa kahden auton vakutuusmaksut? polttoaineet? huollot? Jääli ja kirkonkylä ovat jo varsin tiiviitä yhdyskuntarakenteiltaan jo täll hetkellä. Tässä asiassa katse kohdistuukin haja-asutusalueille – poikkeuslupia myönnettäessä ei pitäisi enää satsata “väljyyteen” vaan asunnot pitäisi kasata ryppäiksi kyläkeskustoihin. Ikäänkuin kaavoittaa pieniä taajamia tehokkaasti.  Näistä pientaajamista voitaisiin järjestää automaattisesti optimoitu tilauspohjainen kutsutaksiliikenne (tästä oli juttua Hesarissa viime keväänä) työmatkalaisia, koululaisia, kauppareissulaisia ja muita kulkijoita varten.

Ensimmäinen askel ratikkaliikenteen tiellä olisi tietysti bussiliikenteen merkittävä tehostaminen ja reittien uudelleen muotoilu että me kaikki teknologiakylässä tai Ruskossa työskentelevät voisimme matkustaa suorinta tietä työpaikoille ja takaisin. Tällaista optimointia ja muuta joukkoliikenteen suunnittelua varten tulisi jo lähivuosina perustaa seudullinen joukkoliikennevirasto tai lautakunta, aivan kuten Oulun läänin vihreät ovat esittäneet. Pidemmällä aikavälillä runkoreittejä voitaisiin operoida kevytraitiovaunuilla ja muulla kiskokalustolla, mutta kiskoliikenteeseen investoiminen on erittäin kallista ja vaatii esim. Kiiminkiin päin suuntautuville reiteille runsaasti uutta asutusta molemminpuolin Kuusamontietä. Tämä tarkoittaa sitä, että Jääli-Korvenkylä alue tulisi rakentaa täyteen asutusta.

Kiskoliikenteeseen perustuvan joukkoliikenneinfran suunnittelu on pitkäjänteistä työtä. Mielestäni kaavoittajien tulisi ryhtyä vakavasti pohtimaan nykyistä mittavempia joukkoliikennejärjestelyjä ja niiden vaikutuksia seutukaavaan ja yleiskaavaan. Samalla Oulun seudun kuntien tulisi ryhtyä aitoon yhteistyöhön kyttäilyn sijasta, sillä tällainen hanke vaatii erittäin lujaa poliittista tahtoa puolueista ja kuntarajoista riippumatta.