Luettua: painettu media ei pysynyt tuloslaskennan pyörteissä mukana

Kipaisin tässä töiden tauolla kirjastoon lukemaan Helsingin Sanomat. Kuvittelin, että siellä olisi mielenkiintoista analyysiä kuntavaaleista. En ollut ihan väärässä, sillä pääkirjoituksessa oli osattu ottaa jo huomioon Kokoomuksen menestys ja Keskustan menetys.

Ennusteiden ja keskeneräisen tuloslaskennan pohjalta tehtiin kuitenkin ihan aukeaman juttuja joissa kirkuivat täsmälleen väärät otsikot. Lehden mukaan Helsingin Vihreiden tulos meni sadeveden mukana viemäriin ja Sosiaalidemokraatit rynnivät voittoon Vantaalla. No. Vihreät pieksivät demarit Helsingissä ja Kokoomus Vantaalla.

Asioiden oikea tola selvisi kyllä verkkohesarista jo illalla. Hieman ihmetyttää, miksi noin isoja juttuja painatetaan lehtiin epävarmoilla tuloksilla? On tainnut tänään toimittajaporukka palaverissa käsitellä pientä “ohiampumista” 😉 Nykyaikana on huvittavaa (ja anteeksiantamatonta) lukea painetusta lehdestä ns. vääriä uutisia, jotka on netistä jo moneen kertaan oikeina versioina luettu.

Miten käy painetun sanomalehden verkkomedioiden puristuksessa?

Mahtavaa Kiimingin Kokoomus, mahtavaa!

Me teimme sen! Keskustan määräenemmistö murrettiin tämän päiväisissä vaaleissa. Nyt Kiimingin kunnallispolitiikassa koittaa kokonaan uusi kausi!

Mahtavaa!

Niin, itse en tullut valituksi. Joudun nielemään katkeran kalkin l. maksamaan selviä kuluja muutaman kympin per äänestäjä. En silti valita. Sen verran historiallienn Kiimingin tulos on. Hienoa!

Seuraavissa vaaleissa tavataan ;D

Jännittävä ilta – miten käy Kokoomuksen, Kiimingin ja allekirjoittaneen.

Vaalipäivät ovat olleet jo useamman vaalikauden ajan todellisia trillereitä. Kun on itse ehdokkaana tai vaalilautakunnassa laskemassa ääniä vaalit ovat hyvin kutkuttava jännitysnäytelmä.

Itse jännitän erityisesti Kokoomuksen valtakunnallista kannatusta – tuleeko puolueestamme ensimmäistä kertaa maan historiassa suurin kuntapuolue? Toissijaisesti jännitän saammeko murrettua Keskustan yksipuolisen määräenemmistön Kiimingin valtuustossa (en ihan jaksa uskoa)? Ja viimeiseksi – pääsenkös itse päätöksiä tekemään.

Nettisivujen statistiikka antaa pohjaa optimismille. Olin juuri kirjautumassa Googlen Adwords palveluun pysäyttääkseni Googlessa pyörivän mainoskampanjani, kun päätin kuitenkin kurkistaa blogin statistiikkoja. Tähän mennessä vilkkain päivä oli se, jolloin mielipidekirjoitukseni julkaistiin Kalevassa, yllätyksekseni se on jäämässä tämän päivän jalkoihin. Näitä sivuja on tultu melkein karmit kaulassa katselemaan tänä päivänä jos vertaa vaikkapa eiliseen. On jännittävää nähdä voiko pääosin Internet-pohjaisella kampanjoinnilla päästä Kiimingin kaltaisessa kunnassa valtuustoon?

Mielestäni voi.

Kunnassamme on paljon uusia asukkaita jotka eivät tiedä ketään paikallista poliitikkoa. Uudisasukkaat tai muukalaiset, kuten Kaleva nimitteli Metsokankaan rakentajia, ovat tutkitusti ymmällään katsellessaan postilaatikkoihinsa tulvivia ehdokkaiden superlatiivilistoja. Itse olen halunnut täällä Internetissä kertoa ihan mielipidekirjoitusten ja selkeän vaaliohjelman avulla mitä mieltä olen asioista. En ole halunnut lähteä tähän postilaatikkorumbaan.

Saa nähdä kannattiko.

Jos tärppää – hyvä. Jos ei – sekin hyvä, seuraavissa vaaleissa tavataan;)

Panokset kovenevat Ideaparkin ympärillä käytävässä pelissä.

Vaikka meidän Kiiminkiläisten näkökulmasta tarkasteltuna Ideapark näyttää olevan toteuttamista vaille valmis hanke, asia ei ole ehkä ihan yhtä yksiselitteinen. Nimittäin “isot pojat” tuntuvat olevan kovasti “Ideapark-megamall” ostoskeskuksia vastaan.

Eilen Oulun yliopisto julkaisi harmittomalta vaikuttavan tiedotteen, jonka mukaan yliopiston yhdyskuntasuunnittelun professori Helka-Liisa Hentilä on valittu asuntoministeri Jan Vapaavuoren asettamaan kaupan sijainnin ohjausta arvioivaan työryhmään.

Työryhmän tehtävänä on arvioida kaupan merkitystä yhdyskuntakehityksen muutostekijänä, kulutuskäyttäytymisen muutosten ja kaupan palvelujen vastaavuutta sekä ilmastonmuutoksen hillinnän vaikutuksia kaupan sijaintiin ja rakenteeseen. Työryhmä arvioi lisäksi kaupan ohjauksen ajanmukaisuutta ja vaikuttavuutta sekä tekee tarpeelliseksi katsomiaan ehdotuksia.

Entä sitten? Mitäs se Kiimingin Ideaparkkiin vaikuttaa?

No, tämä työryhmä on ympäristöministeriön työrukkanen jonka avulla pyritään mahdollisesti kehittämään argumentteja sekä Pieksämäen, Vihdin että Kiimingin Ideaparkkien rakentamista vastaan. Työryhmän kokoonpanossa Savonlinnan (Pieksämäen) seudun alueellista asiantuntemusta edustaa ex.ministeri Jouni Backman TietoEnatorilta ja Oulun seutua jo mainittu professori Helka-Liisa Hentilä. Muu kokoonpano koostuu esim. ympäristöministeriön, kuntaliiton ja kuluttajatutkimuskeskuksen asiantuntijoista. On silmiinpistävää että ryhmässä on ainoastaan Kokoomuslaisia ja Sosiaalidemokraatteja. Hallituspuolue Keskustan edustajia ei tähän ryhmään ole kelpuutettu, kuluneen vuoden mediakeskustelun perusteellahan on selvinnyt että Ideaparkkien taustavoimat kietoutuvat Keskustapuolueen tavoin Kehittyvien Maakuntien Suomi-nimiseen yhdistykseen.

Eli sama Suomeksi: Valtapoliittisesti on luvassa kädenvääntöä kepulaisen ideapark-ajattelun ja muiden puolueiden suosiman kaupunkikeskustojen kehittämisen välillä.

Oululaiset poliitikot eivät jättäne käyttämättä mahdollisuutta hankaloittaa kaikilla mahdollisilla tavoilla Kiimingin Ideaparkia.Itselläni on sellainen tunne, että Ritaharjuun Parkin olisi saanut tehdä, mutta Kiiminkiin ei. Olen ihan varma että perustettua työryhmää tullaan käyttämään  työrukkasena Yrityspuiston Ideaparkille varatun maa-alueen kaavamuutoksia käsiteltäessä. Ja ei positiivisessa mielessä.

On merkille pantavaa, että työryhmän Oululaisjäsenen puoliso toimii Oulun kunnallispolitiikassa. Itse tutkijana en kuitenkaan lähde kyseenalaistaman Professori Hentilän puolueettomuutta missään suhteessa, tutkijoiden etiikka kyllä kestää tarkastelun. Kytkentä on silti mielenkiintoinen – kehoittaisin Kiimingin poliitikkoja valppauteen ja rauhallisuuteen tässä Ideapark-huumassa. On aivan ilmeistä, että viimeistä korttia ei ole tässä pelissä pöytään lyöty.

En lähtisi moottoriteitä ihan oikopäätä yrityspuistoon kääntelemään kun peli näyttää vain kovenevan. Pärjäämmekö tässä pelissä? Nyt viimeistään pitää lopettaa hyvänolon tunteessa kelluminen – mainosten perustella melko useat ehdokkaat uskovat Ideaparkin tulevan 100% varmuudella ja sen suurinpiirtein pelastavan pitäjämme.

Olenko ainoa epäilevä Tuomas?

Jääliläiset “sorron yöstä nouskaa” ja alueenne ehdokkaita äänestäkää

Viime lauantaina sain mielenkiintoisen puhelun saunan lämmityksen aikoihin yhdistyksemme puheenjohtajalta Heikki “Hessu” Ketolalta. Hän oli ryhtynyt puuhaaman “pro jääli” teeman alla Jääliläisten ehdokkaiden yhteistä kampanjaa tienvarsimainoksineen.

EI ole kovinkaan yllättävää että puolueiden välinen yksimielisyys jäi saavuttamatta. Me Jääli-Välikylän Kokoomuslaiset löimme kuitenkin Toivo hanskamme yhteen ja päätimme kustantaa pari mainosta Kuusamontien varteen. Miksikös näin? Miksi haluamme sinun äänestävän Jääliläistä?

Ketolan Heikin vaaliblogissa asia kiteytetään erinomaisesti:

Jäälistähän on puhuttu jo jopa omana kaupunkinaan tai osana Oulua, mutta ei se nyt vielä sitä läheskään ole, tuli sitten Ideapark tai muuta. Kyllähän meillä on pitkään ollut väliinputoajan rooli olla täällä Oulun ja Kiimingin välimaastossa. Huolimatta siitä, että palveluiden, yrityselämän ja kehityksen olisi pitänyt suuntautua meille jääliläisille tasapuolisesti kirkonkylään nähden. Onko?

Muistammeko me Jääliläiset äänestää alueemme asukkaita? Kuten allekirjoittanut, monet muutkin alueemme asukkaista ovat tullista tulleita. Ehdokaskollegani Aila Postareff-Jurvelin pohdiskelee omassa blogissaan tätä ongelmaa mielestäni oivallisella tavalla:

Jääliläiset äänestävät keskimäärin vähemmän aktiivisemmin kuin muut kiiminkiläiset. Osin tämä johtuu siitä, että jääliläisistä suurempi osa on muualta muuttaneita, uusia kiiminkiläisiä. Jääliläiset eivät tunne ihmisiä, joita äänestävät. Olen sitä mieltä, että jääliläisten kannattaa äänestää jääliläisiä.

Näin tehkäämme! Sinä voit vaikuttaa asiaan äänestämällä Jääliläistä! Ennakkoäänestys on jo alkanut, numeron voi käydä kätevästi piirtämässä Jäälin kirjastossa vaikka kauppareissun yhteydessä. Jos olet asioimassa Linnanmaan marketeilla tai opiskelemassa/töissä yliopistolla, voit äänestää myös siellä. Tärkeintä on että äänestät!

“Kaikki lähtee yksilöstä” – Nobel palkittu Martti Ahtisaari Ylen Ykkösaamun haastattelussa

Asensin viikonloppuna hämäräkytkimen ulkovalaistusta ohjaamaan. Siinä johtoja vedellessä tapani mukaan kuuntelin radiota. Sattumalta olin Radio Suomen taajuudella jossa toimittaja Jari Korkki haastatteli parhaillaan Nobel palkittua Presidentti Martti Ahtisaarta [Kyseessä oli TV 1:n YLE Ykkösaamun radioitu versio, tässä linkki alkuperäiseen videoversioon]. Vaikka suurin osa haastattelusta sivusikin hänen erittäin menestyksekästä diplomaatin uraansa  YK:n ja muiden järjestöjen tehtävissä, toimittaja Korkki kyseli häneltä myös näkemyksiä ajankohtaisiin väkivallantekoihin maassamme. Presidentin vastaus miellytti minua suuresti. Alla vapaasti litteroitu vastaus Toimittaja Korkin tekemään kysymykseen (videoleikkeen perusteella):

Oikeastaan katsoisisin sitä vähän laajemminkin. On paljon puhuttu kuinka rauhanturvaaminen on vaarallista, mä vähän katselin 50-vuoden ajalta tilastoja. Rauhanturvahommissa oli kuollut muutamia kymmeniä, liikenneonnettomuuksissa 34000 ihmistä ja  57000 ihmistä on tehnyt itsemurhan. Perheväkivallasta ei ollut tilastoja noin pitkältä ajalta. Mutta on tiedossa että noin 30 naista tapetaan vuosittain. Kyllä tämä kertoo että jotain on pielessä tässä hyvässä maassa. Meillä on niin valtavasti hyvää tässä maassa. Tämä on pistänyt minut miettimään..

Minusta tuntuu että eräs asia on unohtunut. Jokaisella että pystyy elämään hyvää elämää täytyy kantaa vastuuta omasta elämästään. Ei niin että jos jotain sattuu niin se on aina kirkon, kunnan, valtion tai vaikkapa jonkin järjestön vika.  Ei se tarkoita että hyvinvointiyhteiskunta romutetaan. Jokainen meistä tarvii ystäviä ja tässä täytyy myös ympäröivän yhteiskunnan olla mukana. Mutta Jos hyvinvointiyhteiskunta tarkoittaa sitä että yksilö ei kanna mitään vastuuta elämästään niin katson että silloin olemme epäonnistuneet.

Hänen mukaansa me kansalaiset olemme jossain määrin “laitostuneita” ja en voi kyllin olla hänen kanssaan samaa mieltä, vaikka demari hän onkin ;-). Vanha latteushan on “muutos lähtee yksilöstä” – joka pitä erinomaisen hyvin paikkansa. Voimme vaikuttaa todella lukuisiin asioihin vain muuttamalla kulutustottumuksiamme, liikuntatapojamme, ruokailutottumuksiamme.. lista olisi loputon. Me yksilöt muodostamme yhteisön. Yhteisön tehtävä on välittää niistäkin yksilöistä, jotka eivät kenties halua olla osa tätä yhteisöä ja vetäytyvät. Yhteiskunnan tulee mielestäni olla “taustalla” ja tulla tarvittaessa apuun jos yksilöt eivät jaksa tai pysty elämään itsenäisesti osana yhteisöä.

Tätä “muutos lähtee yksilöstä” tulisi soveltaa myös kuntien järjestämiin peruspalveluihin. Kuinka paljon meillä olisikaan mahdollista vaikuttaa esim. terveydenhuollon kustannuksiin ihmisiä aktivoimalla ja valistamalla. Arjen hyötyliikunta pitää mielen ja kehon kunnossa, mutta myös poissa lääkäriltä. On tietysti naivia väittää että valistamalla me ryhtyisimme huolehtimaan paremmin omasta itsestämme – silti muutoksen siemen on meissä kaikissa!

Tervetuloa!

Tässä kuvassa keitän pekonijuustofondueta Oulun juustoseuran pikkujouluissa vuonna 2007


Käy katsomassa mitä olen vastannut vaalikoneisiin!

Lokakuun lopulla Suomen kunnissa tulee valituksi taas uusi valtuusto. Kiimingissä tuore valtuusto joutuu heti isojen päätösten eteen eikä työ tule olemaan helppo. Kiimingin kunnan talous on ollut kuralla koko 2000-luvun, tällä hetkellä haasteinamme ovat mahdollisen Ideaparkin  jätti-investoinnit että peruspalveluiden toteuttaminen siten, että molempiin riittää rahaa ja kunta pysyy tässä rytinässä vielä joltiseenkin itsenäisenä.

Valtuusto ja valtuustoryhmien pohjalta kasattavat muut instanssit (kuten lautakunnat) tekevät runsaasti meidän jokapäiväiseen arkeen vaikuttavia päätöksiä. Useimmat tyytyvät pienen klikin päätöksiin ja jättävät jopa äänestämättä, mutta toiset haluavat muokata asioita paremmiksi ja avoimempaa päätöksentekoa. Useissa pienissä kunnissa tuntuu olevan sama vaiva – avoin ja rehellinen päätöksenteko on kadoksissa. Tästä hyvänä esimerkkinä on naapurikuntamme Haukipudas, jossa päättäjät kunnanjohtajaa myöten ovat olleet ihan ilmiriidoissa päätöksenteon ongelmien kanssa.

Me Kiimingin kokoomuksessa olemme tulleet siihen tulokseen, että tähän on tultava muutos! Päätökset eivät voi syntyä yhden puolueen ryhmäkokouksissa tai tupailloissa. Kyseenalaistan henkilökohtaisesti myös Oulun seudun kuntarakenteen, kannatan voimakkaasti syyskuun lopulla esitettyä visiota Oulujoen kaupungista.

Kuntaliitoshan ei synny sormia napsauttamalla. Kiimingin valtuustossakin Keskusta-puoluetta pienemmillä ryhmittymillä on ollut tahtotilana kuntaliitoksen selvittäminen jo hyvän aikaa, suurinta ryhmää asia ei ole kuitenkaan vielä kiinnostanut. Mielestäni Kiimingin valtuuston tulee seuraavalla valtuustokaudella kyetä teettämään puolueeton selvitys kuntaliitoksen eduista ja haitoista.

Lisää ajatuksiani kunnallispolitiikan haasteista löytyy vaaliohjelmastani