Paneelissa kuultua ja nähtyä: jokainen päätös on hyvinvointipäätös

Valmistauduin erittäin huolellisesti  sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton järjestämään kunnallisvaalipaneeliin, joka pidettiin Oulussa keskiviikkona. Paneeliin oli kutsuttu kaikista keskeisimmistä puolueista kaksi osallistujaa, joista yksi Oulusta ja toinen jostain ympäristökunnasta.

Voin rehellisesti myöntää että en tuntenut aihepiiriä lainkaan ennen kutsua tähän paneeliin. Tiesin vain, että paneeli liittyy jotenkin kolmannen sektorin (eli järjestökentän) ja sosiaali- ja terveystoimen asioihin. STKL ry. paljastui todella merkittäväksi integraattoriksi huikean suuren järjestökentän, kuntien ja valtion välillä. Opin myös sen, että jokainen päätös on hyvinvointipäätös.

Tuleeko kuntalainen kuulluksi? Ainakin kallioparkista kuultiin

Paneelin teemana oli: “tuleeko kuntalainen kuulluksi?” johon liittyvään kysymykseen kanssaehdokkaat ehdottivat internetin laajempaa hyötykäyttöä asioiden esilletuomiseksi. Itse näkisin internetin käytön kaksisuuntaisena, meidän tulisi käyttää sitä myös kuntalaisten heikkojen signaalien (ideoiden) kaappamiseen ja päätöksiin kohdistuvien mielipiteiden keruuseen. Nykyaikaiset sosiaalisen webin palvelut mahdollistaisivat todella innovatiivisia tapoja parantaa kuntalaisten kuulemista ja mielipiteiden huomioon ottamista

Koska jokainen päätös on hyvinvointipäätös, kaivettiin kallioparkki tottakai esille sekä puheenjohtajan että yleisön toimesta. Minä protestoin äänekkäästi kysymyksen relevanssia paneelin teeman kannalta, mutta joidenkin kanssaehdokkaiden ja yleisön edustajien mukaan se oli tärkeä (itse kannatan kallioparkkia, mutta en siihen liittyvää populismia). No, populistisimmat panelistit pääsivät sitten vuodattamaan krokotiilinkyyneleitä siitä kuinka ne vanhukset laitetaan sitten luolastoon ja kuinka se voi täyttyä vedellä ja muuta vastaavaa. O tempores o mores, eikös meillä ole nyt mitään tärkeämpää keskusteltavaa tällaisessa paneelissa kui kallioparkki? Pääsimme kyllä lausumaan kantamme vankilasta/mielenterveyshuollosta vapautuneiden työkuntouttamiseen, kuulovammaisten asemaan, nuorisotyöttömyyteen ja muuhun tärkeään, mutta ylitse kaiken meni kuitenkin tämä kysymys kallioparkista!

Missä oli keskustelu lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja esim. suurten koulujen mahdollisista haittavaikutuksista?

Minua hämmästyttää miten emme sivunneet lainkaan a) pienten kyläkoulujen lakkauttamista b) suurten koulutehtaiden rakentamista (esim. Oulun 1500 oppilaan koulu)) c) nuorten pahoinvointia d).. Moni tärkeämpi asia jäi tämän tunteita herättävän ja asiaperusteiltaan ajat sitten irronneen kallioparkin ruotimiseen ja Oululaisten ehdokkaiden riitelyyn kuka valtuustossa on sanonut mitäkin siitä. Vihreä ehdokas käytti aikaa myös kansalaispalkan esittelyyn, miten se nyt liittyneekään kunnallisvaaleihin.

SKTL:n toimittama materiaali ja heidä nettisivuiltaan löytyneet tiedot olivat itselleni ehkä hyödyllisempiä kuin itse paneeli 😉 Valtaosa ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavista päätöksistä tehdään sosiaali- ja terveysalan ulkopuolella. Itse asiassa ihmisten hyvinvointiin vaikuttavia päätöksiä tekevät kaikki kuntapäättäjät. Kaikki kaavapäätökset, liikennepolitiikka, yhdyskuntasuunnittelu, nuorisotilat ja nuorten osallisuus, lähikaupat, katuvalaistus, kouluruokailu jne. ovat päätöksiä joilla voi tukea ihmisten vuorovaikutusta, vähentää yksinäisyyttä, tukea terveellisiä elämätapoja ja ennaltaehkäistä passivoitumista tai sairastumista.

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi osana suunnittelua ja päätöksentekoa?

SKTL:n mukaan päätösten ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin tulisikin olla oleellinen osa suunnittelua ja päätöksentekoa. Uskallan epäillä, että tällaisia arviointeja ei juurikaan vielä tehdä? Nuorisojärjestö Allianssi lähetti sähköpostiin eilettäin uutiskirjeen kaikille “lasten ja nuorten valtuutetun” seinätaulun allekirjoittaneille. Uutiskirjeessään Allianssi muistuttaa uudesta lastensuojelulaista, jonka mukaan kuntien johdon tehtävänä on arvioida paikallisesti lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien ja korjaavien palveluiden kokonaisuutta. Uuden lastensuojelulain mukaan valtuuston tulisi hyväksyä talousarvioon sidottu lasten hyvinvoinnin suunnitelma. Millainen toimiva lasten hyvivoinnin suunnitelma oikein olisi? Siinä on tulevalle valtuustolle mietittävää. Yhtenä työkaluna voisi toimia lapsivaikutusten arviointi, jonka avulla lasten mielipiteitä peruspalveluista yhtenä niiden suurimpana käyttäjänä voidaan kartoiitaa. Lapsivaikutusten arviointia ei vain ilmeisesti pidetä kovinkaan arvokkaana, lasten mielipidettä siis. Tästä esimerkkinä olkoot Ouluun suunniteltu suurkoulu, josta vaadittiin tehtäväksi tällainen arviointi. Virkamiehet eivät nähneet mokomalle tarvetta.

Koulumaailmaan sijoittuneet dramaattiset tapahtumat ja lisääntyvien kuntaliitosten myötä muuttuvat kuntarakenteet entisestään korostavat tarvetta lapsivaikutusten analyysille. Lapset ja nuoret tulee ottaa huomioon päätöksiä tehtäessä! Ja nuoret tulee myös sitouttaa mukaan tekemään niitä päätöksiä!

Onko nykymuotoinen tohtorikoulutus tiensä päässä (siirretty)

January 4th, 2007

Uusi vuosi 2007 alkaa koulutuspoliittisesti hyvin mielenkiintoisissa merkeissä. Vanhasen hallitus ei pystynyt päättämään opintotuen nostamisesta ja nyt istuva pääministeri haluaisi korkeakoulupolitiikan seuraavan hallitusohjelman yhdeksi tärkeimmistä asioista. Hämmästyttävää on vain se, että tulevan ohjelman yksi keskeisistä tavoitteista on vahvistaa akateemista tutkimusta tekemällä jatko-opinnoista maksullisia. Hokkus Pokkus.

– “Se on mielenkiintoista jatko-opiskelijoiden kohdalla. En ole sitä itse pohtinut, mutta en halua tyrmätä tuon tyyppisiä ideoita. Näen ne ensisijaisesti yliopistojärjestelmän vahvistamisena, Vanhanen sanoo.” (Aamulehti 31.12.2006)

Vanhanen pohjustaa ajatuksensa Keskustan johdolla toteutettuun globalisaatioraporttiin jonka perusviesti on huoli maamme kilpailukyvystä globalisaation puristuksessa. Vanhasen tilaaman raportin väittämät ovat nykyajan alkemiaa, sillä raportin mukaan “maksullisuuden kautta yliopistojen koulutusresursseja ja kannustimia ulkomaalaisten jatko-opiskelijoiden ja tutkijoiden hankkimiseksi Suomeen voitaisiin merkittävästi parantaa.” Mitä tekee muutamalla ulkomaalaisella jatko-opiskelijalla jos yksikään kotimainen opiskelija ei enää ryhtyisi tekemään jatko-opintoja?

Siteeratessaan sokeasti globaalisaatioraporttia pääministeri Vanhanen ei ota ollenkaan huomioon juuri julkaistua OECD raporttia jossa Suomi pärjäsi varsin hyvin. Vielä hämmästyttävämpää on keskustapuolueen mitä ilmeisin tietämättömyys Suomen korkeakoulujärjestelmän todellisesta tilasta. Me jatko-opiskelijat olemme Suomalaisen tutkimusjärjestelmän nöyrä työrukkanen. Yhdyn Suomen valtiotietelijöiden liiton puheenjohtajan Elina Moison (STT, 4.1.2007) pääministerille antamaan kehotukseen tutustua jatko-opiskelijoiden taloudelliseen asemaan.

Globaalisaatioraportin esitys maksullisten jatko-opintojen subventoimisesta opintotukijärjestelmää muuttamalla on naiviuudessaan hämmästyttävä. Jatko-opintoja tehdään äärimmäisen harvoin opintorahalla. Useimmiten jatko-opiskelija hankkii rahoituksensa itselleen taistelemalla paikan tutkijakoulusta tai työskentelee apurahalla. On myös enemmän kuin poikkeus että opintoja tehdään työn ohessa. Pääministerin “maistelema” ajatus maksullisista jatko-opinnoista olisi sietänyt ottaa tarkempaan valmisteluun ennen julkisuuteen päästämistä – olen tähän saakka uskonut virkamiesten valmistelevan taustalla mitä politikot suustaan päästävät. Näköjään olen ollut väärässä.

Keskustan tavoite ottaa korkeakoulupolitiikka seuraavan hallitusohjelman keskiöön tulee olemaan puolueelle merkittävä haaste. Keskustan tulee ensimmäiseksi pyrkiä lunastamaan akateemisten äänestäjien luottamus siitä että Keskusta pystyy tekemään maamme kannalta järkevää koulutuspolitiikkaa. Piikkilangasta väännettynä tämä tarkoittaa sitä että keskustan tulee päästä hallitusvastuuseen. Pääministeri omilla lausunnoillaan ei tätä tietä ainakaan siloita. Meidän jatko-opiskelijoiden puolesta toivotankin keskustalle auvoisaa oppositiota. Sieltä on hyvä tehdä vastaavia järjettömiä lausuntoja.

Jari Laru, jatko-opiskelija, Oulun yliopisto
puheenjohtaja, merikosken kokoomus