Kaleva: Kiimingin Ideapark on samantien myynnissä vs. YLE: Ideapark voi tyssätä kaavaan

Tämän päivän suuri uutinen meille Jääliläisille oli tietysti ilmoitus Ideaparkin rakennustöiden aloittamisesta toukokuussa. Kuten olen jo aiemmin blogissani kirjoittanut, peli on kovaa aiheen ympärillä.Kalevassa Sukari mainosti kiinteistön olevan myytävänä vaikka rakennustöitäkään ei ole vielä aloitettu. Toisaalla on perustettu työryhmiä miettimään “tarvitaanko koko Ideaparkkia lainkaan.” Tästä aiheesta olen kirjoittanut täällä.

Aamulla Masku-kiinteistöt järjesti tiedotustilaisuuden, jonka tiedotteessa rakennustöiden aloittamisesta kerrottiin mahtipontisesti:

Toukokuussa käynnistyy Suomen tämän ja ensi vuoden suurimpiin
kuuluva rakennushanke, Ideapark Kiiminki. Tuhatkunta henkilöä
työllistävän rakentamisen aloitus osuu hyvään aikaan, sillä taantuma
on muutoin vähentämässä rakennusalan työllisyyttä.

Muutaman tunnin kuluttua Ympäristökeskus ärähti lausumalla että koko hanketta ei voi toteuttaa ennenkuin seudun kauppapaikkojen jaosta on päästy yhteiseen sopuun ja ymmärrykseen (katso Ylen uutinen aiheesta):

– Me olemme edellyttäneet neuvotteluissa, että yhteistä yleiskaavaa lähdettäisiin muuttamaan ja sen yhteydessä tehtäisiin koko seutua käsittävä kaupallinen selvitys. Siinä katsottaisiin kokonaisuutena Oulun seudun vähittäissuurkauppojen sijoittuminen. Yleiskaavan perusteella laadittaisiin asemakaavat. Se ei tarkoita, etteikö hanke voisi toteutua, mutta ei pelkästään asemakaavan kautta, arkkitehti Antti Huttunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta selostaa.

Peli on avattu. Kenellä pokka pitää loppuun saakka? Oulun seudullakin on rakennettu rautakaupan kaavalla hypermarkettia ja muuta omituista. Mutta nyt liikeneliöitä on tulossa kuntarajan väärälle puolelle, sitä ei voida katsoa sormien läpi, ei sitten millään. Mutta onneksi muuallakin osataan suhmuroida, en usko että Kiiminki taipuu muutaman viskaalin lausuntojen edessä.  Luulenpas että Ideaparkkia lähdetään rakentamaaan voimassaolevan kaavan mukaisesti on ympäristökeskus sitten mitä mieltä tahansa. Kaavahan on voimassa 80 000 neliön kauppakeskukselle, loput neliöt rakennetaan sitten kun uusi kaava on lainvoimainen.

En uskonut alunperin koko hankkeen toteutumiseen, mutta nyt on pakko alkaa vähitellen uskomaan. Nimittäin rahoituksen haaliminen tämmöisenä aikana 100 000 neliön kauppakeskuksen rakentamiseksi ja partnereiden julkistaminen on taikuuteen verrattavissa oleva temppu. Odotan mielenkiinnolla “kaupunkilaisten” seuraavia siirtoja. Ympäristökeskuksen esiintulo tänä päivänä on niistä aivan selkeästi se ensimmäinen.

Advertisements

Valoja Kiimingin yössä – Katuvalosta Kiteeseen

Kiimingissä näyttää tapahtuvan nyt oikein tosissaan.

  1. Ideapark. Se on varmaan pakko ryhtyä ajattelemaan että Ideaparkki on oikeasti nousemassa Yrityspuiston kupeeseen. Monitoimikone on möyrinyt jo useamman viikon ajan metsässä puita kaatamassa. Nyt työn jäljet näkyvät jo Kuusamontien varressakin. Miten lienee, tullenevatkos nosturit aukealle kevään koittaessa vai kasvaako alue horsmaa vielä viiden vuoden kuluttuakin? Aika näyttää.
  2. Uudet katuvalot. OHO. Entinen pylväsväli on kohta historiaa Jäälin kylälläkin. Uusia teräspylväitä maakaapelointeineen näyttäisi olevan paikoin jopa kolmekin kertaa tiheämmässä kuin entisiä. Toivottavasti valot eivät sitten ole vastaavalla suhdeluvulla himmäemmät ;). Heh. Aikapas tuo onkin ryhtyä uusimaan noita kalmankelmeitä tuikkuja ihan maalikylien malliin. Odottelen mielenkiinnolla milloin edistys saapuu meille Notkotielle saakka. Sitten pidän oikein valojuhlat – avaan olutpullon ja teen jonkin suolaisen piirakan perheelle.
  3. Elinkeinojohtaja irtisanoutui. Mikähän nyt? Kunnan elinkeinojohtaja Lesonen, jonka päätehtäviin kuului tulevan ideaparkin valmistelut on irtisanoutunut. Kaleva ei ollut ehtinyt painoon mennessä kertoa irtisanoutumisen syitä eikä kunta tietenkään tästä(kään) asiasta kiirehdi omilla nettisivuillaan uutisoimaan. Oli syy mikä tahansa huhuthan alkavat heti liikkua – Ideaparkki on kaatumassa ja rotat jättävät uppoavan laivan. Ans kattoo mitkä tekijät olivat homman takana. Tuskin Ideapark niin iso saalis oli että headhunterit olisivat ihan sen vuoksi kaapanneet meiltä elinkeinopomon? Kalevan mukaan hän kuitenkin lähti uuteen haasteelliseen tehtävään. Kunta ja kunnanhallitus on nyt sitten haasteiden äärellä miettiessään kukas se ryhtyy ajamaan tätä Ideaparkkia nyt tästä eteenpäin.

Kolme uskomatonta asiaa: Jäälin “dummy” -pyörätie, alkava liitosselvitys ja helmi tyttären sieraimessa.

Huhhuh. Kaikenlaista outoa on tapahtunut viikon aikana:

  1. Kiimingin valtuusto päätyi äänin 18-17 aloittamaan palvelurakenne- ja kuntaliitosselvityksen Oulun kaupungin kanssa (Oulun tahtoa ei ole vielä kartoitettu)
  2. Tytär imaisi helmen nenäänsä juuri kun olin siunaillut miten kivasti meillä menee vaimon ollessa työmatkalla. Lähdettiin siinä sitten viettämään iltaa yhteispäivystykseen ja vietiin poika mummolaan. Tyttö selvisi säikähdyksellä – helmi lähti jo sairaanhoitajan taidoilla pois nenästä vauvakirjan väliin
  3. Jääliin rakennetaan pyörätie “joka ei ala mistään eikä johda minnekään”. Viikon ajan olen seurannut kaivinkoneiden ja metsureiden työskentelyä Laivakankaantiellä mielenkiinnolla – ihan kuin tehtäisiin pyörätietä 90 asteen mutkan tienoille jossa usein lapsia ja nuoria (ja aikuisia) lenkkeilee, pyöräilee ja muuten vain sekoilee autoliikenteen seassa. No. Lähelle tätä kuolemankurvia tehdäänkin pyörätietä. Sitä tehdään vain pikku pätkä joka alkaa ja loppuu metsään. Varmistin asian teknisen lautakunnan Pj. Schönbergiltä (.kok) “tehdään bussipysäkkejä ja siinä samalla pätkä pyörätietä, joka myöhemmin jatketaan kaavassa esitetyllä tavalla kokonaiseksi”. Tähän se köyhyys siis johtaa: tehdään maanteitä, viemäreitä ja sähkölinjoja joita ei voi käyttää koska kokonaisuuteen ei ole varaa. Hölmölän väkikin tälle jo nauraa. Onneksi kohdan yksi mukaisesti se palvelurakenne- ja kuntaliitosselvitys vihdoin saadaan jalalle.

Panokset kovenevat Ideaparkin ympärillä käytävässä pelissä.

Vaikka meidän Kiiminkiläisten näkökulmasta tarkasteltuna Ideapark näyttää olevan toteuttamista vaille valmis hanke, asia ei ole ehkä ihan yhtä yksiselitteinen. Nimittäin “isot pojat” tuntuvat olevan kovasti “Ideapark-megamall” ostoskeskuksia vastaan.

Eilen Oulun yliopisto julkaisi harmittomalta vaikuttavan tiedotteen, jonka mukaan yliopiston yhdyskuntasuunnittelun professori Helka-Liisa Hentilä on valittu asuntoministeri Jan Vapaavuoren asettamaan kaupan sijainnin ohjausta arvioivaan työryhmään.

Työryhmän tehtävänä on arvioida kaupan merkitystä yhdyskuntakehityksen muutostekijänä, kulutuskäyttäytymisen muutosten ja kaupan palvelujen vastaavuutta sekä ilmastonmuutoksen hillinnän vaikutuksia kaupan sijaintiin ja rakenteeseen. Työryhmä arvioi lisäksi kaupan ohjauksen ajanmukaisuutta ja vaikuttavuutta sekä tekee tarpeelliseksi katsomiaan ehdotuksia.

Entä sitten? Mitäs se Kiimingin Ideaparkkiin vaikuttaa?

No, tämä työryhmä on ympäristöministeriön työrukkanen jonka avulla pyritään mahdollisesti kehittämään argumentteja sekä Pieksämäen, Vihdin että Kiimingin Ideaparkkien rakentamista vastaan. Työryhmän kokoonpanossa Savonlinnan (Pieksämäen) seudun alueellista asiantuntemusta edustaa ex.ministeri Jouni Backman TietoEnatorilta ja Oulun seutua jo mainittu professori Helka-Liisa Hentilä. Muu kokoonpano koostuu esim. ympäristöministeriön, kuntaliiton ja kuluttajatutkimuskeskuksen asiantuntijoista. On silmiinpistävää että ryhmässä on ainoastaan Kokoomuslaisia ja Sosiaalidemokraatteja. Hallituspuolue Keskustan edustajia ei tähän ryhmään ole kelpuutettu, kuluneen vuoden mediakeskustelun perusteellahan on selvinnyt että Ideaparkkien taustavoimat kietoutuvat Keskustapuolueen tavoin Kehittyvien Maakuntien Suomi-nimiseen yhdistykseen.

Eli sama Suomeksi: Valtapoliittisesti on luvassa kädenvääntöä kepulaisen ideapark-ajattelun ja muiden puolueiden suosiman kaupunkikeskustojen kehittämisen välillä.

Oululaiset poliitikot eivät jättäne käyttämättä mahdollisuutta hankaloittaa kaikilla mahdollisilla tavoilla Kiimingin Ideaparkia.Itselläni on sellainen tunne, että Ritaharjuun Parkin olisi saanut tehdä, mutta Kiiminkiin ei. Olen ihan varma että perustettua työryhmää tullaan käyttämään  työrukkasena Yrityspuiston Ideaparkille varatun maa-alueen kaavamuutoksia käsiteltäessä. Ja ei positiivisessa mielessä.

On merkille pantavaa, että työryhmän Oululaisjäsenen puoliso toimii Oulun kunnallispolitiikassa. Itse tutkijana en kuitenkaan lähde kyseenalaistaman Professori Hentilän puolueettomuutta missään suhteessa, tutkijoiden etiikka kyllä kestää tarkastelun. Kytkentä on silti mielenkiintoinen – kehoittaisin Kiimingin poliitikkoja valppauteen ja rauhallisuuteen tässä Ideapark-huumassa. On aivan ilmeistä, että viimeistä korttia ei ole tässä pelissä pöytään lyöty.

En lähtisi moottoriteitä ihan oikopäätä yrityspuistoon kääntelemään kun peli näyttää vain kovenevan. Pärjäämmekö tässä pelissä? Nyt viimeistään pitää lopettaa hyvänolon tunteessa kelluminen – mainosten perustella melko useat ehdokkaat uskovat Ideaparkin tulevan 100% varmuudella ja sen suurinpiirtein pelastavan pitäjämme.

Olenko ainoa epäilevä Tuomas?

Kalevan tietoisku Kiimingissä (21.10.08): vaalipaneelissa kuultua ja nähtyä

“]Pekka Peura (Kaleva). Allekirjoittanut istuu portaissa ensimmäisenä.

Kuva: Pekka Peura (Kaleva). Allekirjoittanut istuu portaissa ensimmäisenä. Kuvaa napsauttamalla voit ladata Kalevan artikkelin vaalipaneelista

Olimme varmaan ainoa perhe, joka osallistui Kalevan järjestämään vaalipaneeliin Kiimingin kirjastolla tänään. Lapset istuivat osan paneelista ihan kiltisti auditorion rappusilla ja imivät itseensä vaikutteita poliittisesta keskustelusta. Yleisön kysymysten ja spontaanien reaktioiden perusteella yleisö pisti valtapuolue Keskustan todella tiukoille mitä tulee Hannuksen koulun lopettamiseen ja kuntaliitokseen. Kysyttiinpäs sitä myös syyllistä sille että moottoritie päättyy nyt Kiimingin ja Oulun rajalle.

Syyllistä ei löytynyt.

Ainakaan Keskustan Marjo Korhonen ei suostunut myöntämään että Keskusta vetkuttelisi kuntaliitosselvittelyiden kanssa. Ei vaikka Vasemmistoliitto, Demarit, Kokoomus, Perussuomalaiset ja Vihreät yhdessätuumin totesivat Keskustan luvanneen tälläkin vaalikaudella kuntaliitosselvitykseen palattavan “ihan kohta” .. Kepu pett… Nojoo, en nyt lähde saivartelemaan tällä sen enempää.

Yksi yleisöpuheenvuoro kosketti minua kovasti. Nimittäin salin toiselta laidalta väitettiin kunnallispoliitikassa olevan laajemmaltikin Oulun seudulla näkökulmavirhe. Asioita tarkastellaan vain yksittäisen kunnan ja yksittäisen poliitikon vinkkelistä, kun taas nykyisellään koko alueen menestys on ratkaisevaa. Hänen mukaansa yksittäiset asukkaat tuntevat itsensä hyvin paljon myös Oulun seudun asukkaiksi vaikka asuisivat Kempeleessä tai Kiimingissä.

EN voisi olla enemmän samaa mieltä tämän puhujan kanssa!

Jääliläiset “sorron yöstä nouskaa” ja alueenne ehdokkaita äänestäkää

Viime lauantaina sain mielenkiintoisen puhelun saunan lämmityksen aikoihin yhdistyksemme puheenjohtajalta Heikki “Hessu” Ketolalta. Hän oli ryhtynyt puuhaaman “pro jääli” teeman alla Jääliläisten ehdokkaiden yhteistä kampanjaa tienvarsimainoksineen.

EI ole kovinkaan yllättävää että puolueiden välinen yksimielisyys jäi saavuttamatta. Me Jääli-Välikylän Kokoomuslaiset löimme kuitenkin Toivo hanskamme yhteen ja päätimme kustantaa pari mainosta Kuusamontien varteen. Miksikös näin? Miksi haluamme sinun äänestävän Jääliläistä?

Ketolan Heikin vaaliblogissa asia kiteytetään erinomaisesti:

Jäälistähän on puhuttu jo jopa omana kaupunkinaan tai osana Oulua, mutta ei se nyt vielä sitä läheskään ole, tuli sitten Ideapark tai muuta. Kyllähän meillä on pitkään ollut väliinputoajan rooli olla täällä Oulun ja Kiimingin välimaastossa. Huolimatta siitä, että palveluiden, yrityselämän ja kehityksen olisi pitänyt suuntautua meille jääliläisille tasapuolisesti kirkonkylään nähden. Onko?

Muistammeko me Jääliläiset äänestää alueemme asukkaita? Kuten allekirjoittanut, monet muutkin alueemme asukkaista ovat tullista tulleita. Ehdokaskollegani Aila Postareff-Jurvelin pohdiskelee omassa blogissaan tätä ongelmaa mielestäni oivallisella tavalla:

Jääliläiset äänestävät keskimäärin vähemmän aktiivisemmin kuin muut kiiminkiläiset. Osin tämä johtuu siitä, että jääliläisistä suurempi osa on muualta muuttaneita, uusia kiiminkiläisiä. Jääliläiset eivät tunne ihmisiä, joita äänestävät. Olen sitä mieltä, että jääliläisten kannattaa äänestää jääliläisiä.

Näin tehkäämme! Sinä voit vaikuttaa asiaan äänestämällä Jääliläistä! Ennakkoäänestys on jo alkanut, numeron voi käydä kätevästi piirtämässä Jäälin kirjastossa vaikka kauppareissun yhteydessä. Jos olet asioimassa Linnanmaan marketeilla tai opiskelemassa/töissä yliopistolla, voit äänestää myös siellä. Tärkeintä on että äänestät!

Ratikalla Ruskoon, kutsutaksilla kauppaan vai sähköautolla kirkolle?

Pöydälläni on lojunut jo pidemmän aikaa lehtileike vihreiden vaalikampanjan avauksesta. Siinä Oulun läänin vihreät esittävät paikallisjunia ja kutsutakseja Oulun seudun joukkoliikennesolmuja aukomaan. Ensi silmäyksellä vihreiden ideat tuntuvat hieman kaukaa haetuilta ja suorastaan naiveilta, mutta he katsovat aloitteellaan horisontin taakse. Saman ilmeisesti ovat huomanneet kaikkien puolueiden edustajat, sillä uusimassa Forum24-lehdessä isoimpien puolueiden edustajat olivat kaikki ajatuksen takana. Innostuin kirjoittamaan aiheesta luettuani Oululaisen ystäväni Antero Metson vaaliblogista (kristillisten ehdokas) kirjoituksen “kiskoliikenne joukkoliikenteen ratkaisuvaihtoehtona“.

Tällä hetkellä meidän Oulun seudulla asuvien elämäntapa on rakennettu yksityisautoilun varaan. En minäkään haluaisi millään luopua kullankeltaisesta Berlingostamme 🙂 Lyhyellä tähtäimellä tullenemmekin säilyttämään vaikka väkisin yksityisautoiluun perustuvan elämäntapamme. Vaikka  bensan (ja jopa dieselin) nykyhinnoilla autoilu on  järjettömän kallista ajamme töihin eri puolille aluetta joka päivä omalla peltilehmällä.

Periaatteessa kaikki voisi olla toisin. Autoilu on kuitenkin joustavaa ja mukavaa. Emme todennäköisesti luovu (tästäkään) saavutetusta edusta kuin väkipakolla. On selviä merkkejä että lähitulevaisuudessa hiilivetypohjaiset liikennepolttoaineet muuttuvat erittäin kalliiksi ylellisyystuotteiksi jolla tulee olemaan omat vaikutuksensa  myös  Kiiminkiläisten  pendelöinnille Oulussa olevan työpaikan ja “maaseudun rauhassa” olevan asuinpaikan välillä.

Itse aion heti kuin vain mahdollista hankkia uuden sukupolven hybridi-auton jahka lapsiperheille sopivia malleja alkaa markkinoille ilmestyä. Tällä hetkellä sähköautojen kehitys on vielä lapsenkengissään, mutta jo muutaman vuoden kuluttua meille myydään jo täyttä häkää erilaisia ratkaisumaleja ympäristötietoisuuden ja energian hinnan muodostaman kompleksin yhtälön ratkaisemiseksi.

Keskipitkällä aikavälillä joukkoliikenne on varteenotettava vaihtoehto myös Oulun seudulla

Vaikka lyhyellä tähtäimellä tarkasteltuna Oulun seudun julkinen liikenne on surkeassa jamassa, ihmiset haluavat ajella omia autojaan ja joukkoliikenteeseen satsaamiseen tarvittavaa voimakasta poliittista tahtoa ei löytynekään, tuntuvat visiot seudullisesta paikallisjunaliikenteestä olevan mahdollisia pidemmällä aikajänteellä. Asiaa ei voi pitää enää edes vihreiden piipertelynä, sillä tämän kannan ottivat käytännössä kaikki suurimpien puolueiden ryhmänjohtajat Forum24:ssa viikonvaihteessa (muistaakseni).

Oulun läänin vihreät ovat esittäneet  että kaavoituksen tulisi olla sellaista että perheissä ei tarvita kahta autoa. Taloudellisesti tarkasteltuna ajatus on järkevä. Kuka haluaa maksaa kahden auton vakutuusmaksut? polttoaineet? huollot? Jääli ja kirkonkylä ovat jo varsin tiiviitä yhdyskuntarakenteiltaan jo täll hetkellä. Tässä asiassa katse kohdistuukin haja-asutusalueille – poikkeuslupia myönnettäessä ei pitäisi enää satsata “väljyyteen” vaan asunnot pitäisi kasata ryppäiksi kyläkeskustoihin. Ikäänkuin kaavoittaa pieniä taajamia tehokkaasti.  Näistä pientaajamista voitaisiin järjestää automaattisesti optimoitu tilauspohjainen kutsutaksiliikenne (tästä oli juttua Hesarissa viime keväänä) työmatkalaisia, koululaisia, kauppareissulaisia ja muita kulkijoita varten.

Ensimmäinen askel ratikkaliikenteen tiellä olisi tietysti bussiliikenteen merkittävä tehostaminen ja reittien uudelleen muotoilu että me kaikki teknologiakylässä tai Ruskossa työskentelevät voisimme matkustaa suorinta tietä työpaikoille ja takaisin. Tällaista optimointia ja muuta joukkoliikenteen suunnittelua varten tulisi jo lähivuosina perustaa seudullinen joukkoliikennevirasto tai lautakunta, aivan kuten Oulun läänin vihreät ovat esittäneet. Pidemmällä aikavälillä runkoreittejä voitaisiin operoida kevytraitiovaunuilla ja muulla kiskokalustolla, mutta kiskoliikenteeseen investoiminen on erittäin kallista ja vaatii esim. Kiiminkiin päin suuntautuville reiteille runsaasti uutta asutusta molemminpuolin Kuusamontietä. Tämä tarkoittaa sitä, että Jääli-Korvenkylä alue tulisi rakentaa täyteen asutusta.

Kiskoliikenteeseen perustuvan joukkoliikenneinfran suunnittelu on pitkäjänteistä työtä. Mielestäni kaavoittajien tulisi ryhtyä vakavasti pohtimaan nykyistä mittavempia joukkoliikennejärjestelyjä ja niiden vaikutuksia seutukaavaan ja yleiskaavaan. Samalla Oulun seudun kuntien tulisi ryhtyä aitoon yhteistyöhön kyttäilyn sijasta, sillä tällainen hanke vaatii erittäin lujaa poliittista tahtoa puolueista ja kuntarajoista riippumatta.