Bensalenkkareista ja piraateista – miten Jäälin nuorisoa voisi ottaa paremmin huomioon?

Oululehden Mää Äänestän -palstalla Kiimingin lukiolaiset Jenni Halkola ja Joni Saarela ruotivat nuorten asioita kunnassamme. Saarelaa huolestutti artikkelissa erityisesti Jäälin nuorisotalon tilanne (jolla hän tarkoittaa jutussa ns. Lunkin taloa). Aktiivisena musiikinharrastajana hän näkee uhkakuvana epävarmuuden Lunkin kohtalosta, sillä samalla menetettäisiin kipeästi kaivattuja bänditiloja. Uhka on todellinen, Lunkin risteyksen asemakaavaluonnoksen perusteella  talo olisikin häviämässä:

Asemakaavan muutoksen taajamakuvalliset vaikutukset ovat kokonaisuudessaan varsin vähäiset lukuun ottamatta Lunkin talon häviämistä, jonka myötä pala Jäälin historiaa katoaa.

Jos kaikki sujuisi kuten elokuvissa, korvattaisiin Lunkin talo sujuvasti uuden urheilukentän huoltorakennukseen suunnitelluilla nuorisotiloilla:

Laivakankaan asemakaavan muutoksen ja laajuksessa osoitetaan Jäälin urheilukentälle uusi paikka Laivakankaan koulun läheisyyteen. Urheilualueelle osoitetaan urheilukenttä, katsomo, harjoitusjalkapallohalli, pysäkointialueet sekä huoltotilat, joiden yhteyteen tulee nuorisotiloja

Koska kaikki riippuu kaikesta, tulee näihin muutoksiin kulumaan vielä aikaa vuosikaupalla. Asiasta kuitenkin parhaillaan ollaan päättämässä kaavatasolla. Valtuustossa meidän tulee valvoa, että jos Lunkin talo puretaan vastaavat tilat myös toteutetaan urheilukentän huoltorakennuksen yhteyteen. Nuorten kirjoituksessaan tuskailemaa Jäälin nuorison tilannetta olisi myös omiaan helpottamaan kunnollisen nuorisokeskuksen rakentaminen tilojen yhteyteen. Eli rakennettaisiin Lunkia ja Ostarin nuorisokeskusta parempi, lue: toimivampi ja nuorten mieluinen keskus.

Pelkät seinät eivät kuitenkaan riitä

Haastatellut sanovat että Jäälissä “bensalenkkareiden ja riemuääliöiden kännäämiset ovat käyneet todella röyhkeiksi. 18-vuotiaat ostavat neljäkin vuotta nuoremmilleen alkoholia”. Olen itsekin joutunut kieltäytymään “kuriiritehtävistä” alakouluikäisten kysellessä tupakkaa, mutta että kaljaa..

Miten meidän lintukodossamme tämä on mahdollista? Olemmehan sentään maamme 10. paras perhekunta. Haastattelussa nuoret itsekin tunnistivat nuorten keskuudessa olevan pahoinvointia ja sen olevan merkittävä ongelma. Muistelen vajaa vuosi sitten liikkuneen huhuja että jäälin retro-ostarilla jostain autosta myytäisiin jopa huumeita. Vaikka kaikki tiedämme Jäälin olevan turvallinen paikka asua, ei ongelmita voi ummistaa silmiä.

Nuorisotilojen ohella meidän täytyy huolehtia nykyistä paremmin yhteisestä ympäristöstämme. Tutkimusten mukaan nuorten häiriökäyttäytymistä voidaan myös kitkeä tekemällä yleisistä paikoista paremmin valaistuja (Jäälissä siinä riittääkin puuhaa) ja siistejä. Kannatan graffitiseinäkkeitä ja ohjattua taiteentekemistä, mutta vastustan ehdottomasti julkisen infrastruktuurin sotkemista tusseilla ja spraymaaleilla eli töhrimistä. Kaikenlainen epäsiisteys ja paikkojen “repsottaminen” tutkitusti tuottaa ympärilleen epäsosiaalista toimintaa. Ympäristöstämme pitää huolehtia. On erittäin tärkeätä huolehtia että arkkitehtiopiskelijoiden ideakilpailun ideat oikeasti toteutetaan retro-ostarimme viihtyisyyden ja turvallisuuden parantamiseksi.

Ympäristöstä ja seinistä huolehtimiten ei kuitenkaan riitä, sillä nuorisolle täytyy olla järkevää tekemistä ja nuorten kokoontumispaikkojen mahdolliseen ongelmakäyttäytymiseen pitää puuttua esim. jalkapartioiden voimin. Mutta merkittävin ongelma ovatkin yllättäen puuttuvat käsiparit. Kiimingin nuorisotoimella ei kertakaikkiaan ole riittävästi resursseja. Pikaisella nuorisotoimen webbisivujen vilkaisulla selvisi että turvallisuussyistä henkilökunta on ryhtynyt työskentelemään pareittain ja siitä seuraa aukioloaikojen supistuksia! (siis ei henkilökunnan lisäystä) Että näin! Supistamalla aukioloaikoja ei ainakaan saada näitä bensalenkkareita järkevän toiminnan pariin saati pystytä jalkautumaan nuorison keskuuteen tekemään esimerkiksi erityisnuorisotyötä.

Olen muuttanut Jääliin hiljattain Oulusta jossa sain kunnian olla luottamustehtävissä arvostetussa ja hyvin resurssoidussa nuorisotoimessa. Oulussa homma toimi. Tuloksia on saavutettu mm. päihteettömyystyössä ja syrjäytyneiden nuorten aktivoimisessa harrastusten ja opintojen pariin. Kiitoksena Oulun hyvästä nuorisotyöstä Oulu sai vuoden nuorisokunta palkinnonkin tässä vuosi takaperin. Patenttiratkaisua “mää äänestän” palstann nuorten esittämään häiriökäyttäytymiseen  ei ole, mutta yksi asia on toiminnan resurssointi. Oulussakin nuorisotoimi on erittäin minimaalinen osa kaupungin kokonaistaloutta, silti Oulussa rahaa laitetaan nuorison hyväksi merkittävästi valtakunnallista keskiarvoa enemmän (joka on n. vajaa prosentti budjetista). Rahalla sa ja hevosella pääsee, Oulussa uskalletaan hieman revitelläkin, kuten selviää Oulun nuorisotoimen visiosta vuosille 2006-2015 (jota itse olin mukana tekemässä):

Seudullisesti toimivat ja taloudellisesti tuotetut nuorisopalvelut ovat alansa parhaat

Oulusta alkunsa saanut nettinappi on laajentunut seutukunnalliseksi seutunapiksi. Sinällään on ihan hyvä, että tietoa on saatavilla. Nuoriso tarvii tiedon lisäksi myös hyvin suunniteltuja ja resurssoituja nuorisopalveluita. Yhdistämällä voimia myös operatiivisella tasolla kaikki alueen pienet kunnat voisivat tehostaa nuorisotyötään käyttämällä kaiken liikenevän ajan nuorten parissa työskentelyyn johtamisen ja suunnittelun ollessa keskitetysti ammattilaisten käsissä. Oulun nuorisotoimi on parhaillaan virittelemässä keskusteluita seudullisesta nuorisotyöstä alueen kuntien kanssa. Heidän hyviä käytänteitä (nettinapin ohella) voitaisiin levittää myös ympäryskuntien taajama-alueille. Uskallan kuitenkin epäillä että tulosta ei synny ilman kuntaliitoksia. Mutta paljon olisi siis tehtävissä jo pelkästään lisäämällä työntekijöitä ja parantamalla nuorisotiloja sekä kehittämällä nuorisoa kiinnostavia tapahtumia ja konsertteja.

Valta nuorisolle

Kiimingissäkin on valittu nuorisovaltuusto. Nuorisovaltuuston toiminnasta ei ulkopuolinen tarkkailija  juurikaan jyvälle: mitä valtuusto oikeastaan tekee? Sitä ei ainakaan nuorisotoimen eikä seutunapin nettisivuilla avata mitenkään. Useilla paikkakunnilla nuorisovaltuuston idea valitettavasti jääkin puolitiehen – siinä vain toteutetaan uuden nuorisolainsäädännön henkeä nuorten kuulemisesta. Suomeksi sanoen perustetaan vaikkapa valtuusto, koska se “on hyvä olla olemassa” . Onneksi päinvastaisiakin esimerkkejä on olemassa.  Kotikaupungissani Raahessa nuorisovaltuutetut osallistuvat lautakuntien kokouksiin, pyörittävät nuorison omaa cuppi-kahvilaa ja järjestävät joka kesä tuhansien ihmisten Rock-konsertin. Siinä on toiminnan mallia. Valitettavasti en Kiimingin lautakunnan itsestään kertoman perusteella voi sanoa samaa. Nuorisotoimen sivuilla ei ollut juurikaan viitteitä valtuuston toiminnasta – vain lista valtuutetuista. Miten nuorten osallisuutta ja vastuullistamista yhteisistä asioista tuetaan tällä hetkellä Kiimingissä?

Lyhyesti sanottuna: Antamalla nuorisolle vastuuta omista tiloistaan, toiminnastaan ongelmia voitaisiin vähentää. Samalla on kuitenkin tarjottava aikuisen tukea ja ohjattua toimintaa humalahakuisen vapaa-ajanvieton vähentämiseksi. Esimerkit Raahesta ja Oulusta ovat rohkaisevia.

Niin, ja niistä piraateista ja tekijänoikeuksista.

Vaikka tekijänoikeuskysymykset eivät varsinaisesti kunnan päätettäviin asioihin kuulukaan on tärkeätä että kunta kiinnittää asiaan huomiota esim. omassa internet-viestinnässään ja koulujen opetussuunnitelmia tehdessään. Internetin murros kohti kasvavaa jakamista ja yhteisöllisyyttä on lisännyt tarvetta tarkastella sisältöjen omistajuutta ihan uudella tavalla. Olisikin tärkeätä että uudet tavat lisensoida ohjelmistoja ja digitaalisia sisältöjä (esim. tätä blogia), mutta myös tuottaa ja jakaa sisältöjä opittaisiin jo koulun penkillä osana koulun opintoja.  Laivakankaan koulun tietotekniikan perustuminen avoimeen lähdekoodiin on jo erittäin hieno askel oikeaan suuntaan.

Silloinkun sitä oltiin Large’s Securityn SysOp..

Tämän tilityksen kirjoittelin vuonna 1996 opiskellessani Oulun Seudun Ammattikorkeakoulussa automaatiotekniikkaa.. Retroa sinällään, koska teksti tuli suollettua ensimmäisille webbisivuilleni 🙂

Tämän tekstin kirjoittamiseen antoi kimmokkeen ilmaiseksi saatu lerppuasema, jonka avulla tutustuin lerpuilla olleeseen lähihistoriaan..!!!! teksti (voi) sisältää hankalahkoa atk-sanastoa !!!!

Olen harrastanut koneiden kanssa värkkäilyä pienen ikäni. Ensimmäisen koneeni sain ala-asteella ollessani, kuten niin moni muukin. Se oli legendaarinen Commodore64 varustettuna oikullisella kasettiasemalla ja parilla renkkanalla joystickilla.. Kayttaminen oli pitkalti pelailua, koska eihan koneen ominaisuudet riittaneet esim. piirtamiseen lainkaan! vierekkäiset värit eivät halunneet pysyä omissa lokeroissansa, vaan levisivät miten halusivat..

Kauan pitikin kitkutella CBM64:n varassa, kunnes sain käyttööni huippumodernin! Acer 915v-AT koneen, koneessa modeemi, joka sai aikaan _valtavaa_ innostusta koneen käyttämisen suhteen ja myös valtavia puhelinlaskuja.. Modeemi oli aluksi 1200 bps modeemi, mutta kun tekniikka halpeni hurjaa kyytiä sain lopulta v22bis modeemin (2400bps). Jo ensimmäisen modeemin aikana pidin omaa BBS-järjestelmää.
Aloittaessani BBS-harrastukseni alueella oli vain pioneerina toiminut MicroBox, joka toimii nykyäänkin, seka Jani Lehtisen legendaarinen Gadolin’s Inn. Jani oli oman purkkini (BBS-slangia :-)) perustamisen suhteen “isoveli”, joka auttoi monissa mutkissa ja murheissa. Aloitin norjalaisella MBBS-softalla ja nimeksi päätin laittaa vajavaisella englanninkielen-taidollani largen salaisuus joten siitähän tuli Large’s Security :-))..Systeemini toimi vain öisin, koska päivisin puhelinlinjaa luonnollisesti tarvittiin muuhun tarkoitukseen :-).. Huolimatta oudoista aukiolo ajoista, yhteydenottoja oli varsin runsaasti, purkissani oli satoja käyttäjiä!

Me oulunläänin nörtinalut pistimme sitten aikanamme viisaat päät yhteen ja perustimme POH-NET ja Circus-Laplandia-NET nimiset viestinvälitysverkot, jotka olivat kytköksissä valtakunnallisesti ja maailmanlaajuisesti BBS-harrastajien FidoNET-verkkoon. Idea oli se, että kone soitteli yöllä hiljaisimpaan aikaan toisen harrastajan koneeseen ja vaihtoi viestit keskenään ja viestejähän kulki, jos jonkinlaisia.. Taso ei nyt tietenkään aina ollut se pääasia 🙂 BBS-ylläpitoni loppuvaiheissa alkoi InterNET vähitellen tulla harrastajien tietoisuuteen, osa keskusteluista siirtyi NullNET-verkkoon (jos muistan oikein), joka pyöri Linux-Unix-ympäristössä

MBBS:n lisäksi ehdin kokeilla muitakin BBS-softia: QuickBBS,Maximus,Opus,RemoteAccess,SuperBBS ainakin tulivat tutuiksi, muita ei nyt tule mieleen.. Lisäksi FrontDoor FidoNET-viestienvälittäjänä palveli uskollisesti vuosikausia. Myös TheDraw-ansigrafiikan piirto-ohjelma aiheutti monelle soittajalle ongelmia, sillä BBS-systeemini oli koristeltu aikalailla makeasti erilaisilla ANSI-animaatioilla ja käpöstyksillä. Olin myös aikalailla pitkään 98x-BBS-listan ylläpitäjä, joka sisälsi kaikki Oulunläänin BBS-järjestelmät.

Innostus SysOpina toimimiseen alkoi laskea, kun yhä useammalla BBS:n pitäjällä alkoi olla varaa hankkia toinen puhelinlinja ja saada siten järjestelmästänsä 24h-auki oleva, minulla ei ollut mokomaan varaa.. Lopullisesti BBS-harrastukseni tuhosi kesä&ukkonen, kun salaman aiheuttama ylijännite hajotti modeemini..

Vasta v.95 kehityksen ratas kääntyi taas suosiolliseen suuntaan tietokoneharrastustani ajatellen, kun perheeseemme hankittiin ihkaoikia Pentium. Silloin pääsin käsiksi html-kieleen rakastuen siihen oitis :-).. Tällä tiellä ollaan, olen ollut jo muutaman vuoden todella innostunut www-ympäristöst ä, johon sopeutuminen on ollut helppoa, johtuen entisestä BBS-harrastuksesta. Html-koodaaminen on mukavaa, koska siinä saa toteuttaa itseään sekä tekniikan että taiteen saralla.. En nyt tietenkään voi väittää että varsinkaan tuo taide tuotoksissani näkyisi, mutta kuitenkin :-))).. Tähän mennessä olen tehnyt itselleni kahdet kotisivut (vanhempi versio on nähtävillä projektit valikossa), Tekno97-ryhmällemme kotisivut (atk-ope ei ole vain jostain syystä niitä verkkoon vielä laittanut ja Pedagogian ylioppilaat ry:n kotisivut ja uskoisin ettei tämä lista tule jäämään näin lyhyeksi 🙂

Seuraava koneeni olikin sitten Expert 120mhz Cyrinx, 32mb muistia, 2,5gb levyä, Matrox Millennium ohjain, 15″ monitori, SoundBlaster 32, IomegaZip, korppu/lerppu, Verkkokortti, 28k-modeemi jne+WinNT, Adobe Photoshop 4.0 (Voi kun olisi aikaa vain harjoitella ja tehdä källejä :-))..

Tällä hetkellä hallinnassani on edellisen pohjalle rakennettu uusi kone: AMD K6-II 3DNOW! 400mhz-mylly 64mb(100mhz) muistilla ja uudella emolla ja 10gb:n kiintolevyllä. Muutoin rauta on sama kuin ennen. Lisäksi on 120mhz:n cyrinx kaikkine tarpeineen odottelemassa monitoria – siitä tulisi kakkoskone IRCcailuun ja muuhun joutavaan. Lisäksi olen asennellut Linuxin vaan en ole ehtinyt sitä juuri nysväämään. sääli.