Tämän päivän suuri uutinen meille Jääliläisille oli tietysti ilmoitus Ideaparkin rakennustöiden aloittamisesta toukokuussa. Kuten olen jo aiemmin blogissani kirjoittanut, peli on kovaa aiheen ympärillä.Kalevassa Sukari mainosti kiinteistön olevan myytävänä vaikka rakennustöitäkään ei ole vielä aloitettu. Toisaalla on perustettu työryhmiä miettimään “tarvitaanko koko Ideaparkkia lainkaan.” Tästä aiheesta olen kirjoittanut täällä.
Aamulla Masku-kiinteistöt järjesti tiedotustilaisuuden, jonka tiedotteessa rakennustöiden aloittamisesta kerrottiin mahtipontisesti:
Toukokuussa käynnistyy Suomen tämän ja ensi vuoden suurimpiin
kuuluva rakennushanke, Ideapark Kiiminki. Tuhatkunta henkilöä
työllistävän rakentamisen aloitus osuu hyvään aikaan, sillä taantuma
on muutoin vähentämässä rakennusalan työllisyyttä.
Muutaman tunnin kuluttua Ympäristökeskus ärähti lausumalla että koko hanketta ei voi toteuttaa ennenkuin seudun kauppapaikkojen jaosta on päästy yhteiseen sopuun ja ymmärrykseen (katso Ylen uutinen aiheesta):
- Me olemme edellyttäneet neuvotteluissa, että yhteistä yleiskaavaa lähdettäisiin muuttamaan ja sen yhteydessä tehtäisiin koko seutua käsittävä kaupallinen selvitys. Siinä katsottaisiin kokonaisuutena Oulun seudun vähittäissuurkauppojen sijoittuminen. Yleiskaavan perusteella laadittaisiin asemakaavat. Se ei tarkoita, etteikö hanke voisi toteutua, mutta ei pelkästään asemakaavan kautta, arkkitehti Antti Huttunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta selostaa.
Peli on avattu. Kenellä pokka pitää loppuun saakka? Oulun seudullakin on rakennettu rautakaupan kaavalla hypermarkettia ja muuta omituista. Mutta nyt liikeneliöitä on tulossa kuntarajan väärälle puolelle, sitä ei voida katsoa sormien läpi, ei sitten millään. Mutta onneksi muuallakin osataan suhmuroida, en usko että Kiiminki taipuu muutaman viskaalin lausuntojen edessä. Luulenpas että Ideaparkkia lähdetään rakentamaaan voimassaolevan kaavan mukaisesti on ympäristökeskus sitten mitä mieltä tahansa. Kaavahan on voimassa 80 000 neliön kauppakeskukselle, loput neliöt rakennetaan sitten kun uusi kaava on lainvoimainen.
En uskonut alunperin koko hankkeen toteutumiseen, mutta nyt on pakko alkaa vähitellen uskomaan. Nimittäin rahoituksen haaliminen tämmöisenä aikana 100 000 neliön kauppakeskuksen rakentamiseksi ja partnereiden julkistaminen on taikuuteen verrattavissa oleva temppu. Odotan mielenkiinnolla “kaupunkilaisten” seuraavia siirtoja. Ympäristökeskuksen esiintulo tänä päivänä on niistä aivan selkeästi se ensimmäinen.
Ajoin eilen pyörällä töihin ja takaisin. Aamulla katuvalot pelasivat kuten ennenkin, mutta illalla kunnan rajalta saakka valaistus oli pois päältä. Olipas siinä tekeminen, että pysyi edes pyörätiellä pyöränsä kanssa, kun on niin tottunut valojen turvin liikkumaan.
Päiväkodissa vitsailtiin toisen isukin kanssa Tornionjokilaakson valoskandaalille ja toivottiin ettei samankaltainen tapahtumaketju olisi vain meidän Kiimingissämme toistumassa.
Tornionjokilaaksossahan sähkölaitos ja kunta riitautuivat niin pahoin että valaistus oli useamman vuoden poissa päältä. No, onneksi osa valoista oli saatu toimimaan jo aamu yhdeksään mennessä. Nämä valot olivat ns. uusia Jäälin katuvaloja.
Heristäisin kuitenkin valoista vastaavalle taholle kovasti sormea! Nimittäin jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuus on tämän katkoksen aikana ollut kovasti uhattuna. Laivakankaan koulun ympäristössä pyörätiet ovat muutenkin hieman sekavat ja tämän vuoksi lapset ja nuoret liikkuvat osin autoliikenteen seassa. Tilannetta ei helpota suinkaan se, että mukulat eivät käytä heijastimia ja katuvalot ovat poissa päältä.
Toivottavasti mitään pahempaa ei ehdi tapahtua ennenkuin valot taas toimivat.
Kiimingissä näyttää tapahtuvan nyt oikein tosissaan.
Ideapark. Se on varmaan pakko ryhtyä ajattelemaan että Ideaparkki on oikeasti nousemassa Yrityspuiston kupeeseen. Monitoimikone on möyrinyt jo useamman viikon ajan metsässä puita kaatamassa. Nyt työn jäljet näkyvät jo Kuusamontien varressakin. Miten lienee, tullenevatkos nosturit aukealle kevään koittaessa vai kasvaako alue horsmaa vielä viiden vuoden kuluttuakin? Aika näyttää.
Uudet katuvalot. OHO. Entinen pylväsväli on kohta historiaa Jäälin kylälläkin. Uusia teräspylväitä maakaapelointeineen näyttäisi olevan paikoin jopa kolmekin kertaa tiheämmässä kuin entisiä. Toivottavasti valot eivät sitten ole vastaavalla suhdeluvulla himmäemmät . Heh. Aikapas tuo onkin ryhtyä uusimaan noita kalmankelmeitä tuikkuja ihan maalikylien malliin. Odottelen mielenkiinnolla milloin edistys saapuu meille Notkotielle saakka. Sitten pidän oikein valojuhlat – avaan olutpullon ja teen jonkin suolaisen piirakan perheelle.
Elinkeinojohtaja irtisanoutui. Mikähän nyt? Kunnan elinkeinojohtaja Lesonen, jonka päätehtäviin kuului tulevan ideaparkin valmistelut on irtisanoutunut. Kaleva ei ollut ehtinyt painoon mennessä kertoa irtisanoutumisen syitä eikä kunta tietenkään tästä(kään) asiasta kiirehdi omilla nettisivuillaan uutisoimaan. Oli syy mikä tahansa huhuthan alkavat heti liikkua – Ideaparkki on kaatumassa ja rotat jättävät uppoavan laivan. Ans kattoo mitkä tekijät olivat homman takana. Tuskin Ideapark niin iso saalis oli että headhunterit olisivat ihan sen vuoksi kaapanneet meiltä elinkeinopomon? Kalevan mukaan hän kuitenkin lähti uuteen haasteelliseen tehtävään. Kunta ja kunnanhallitus on nyt sitten haasteiden äärellä miettiessään kukas se ryhtyy ajamaan tätä Ideaparkkia nyt tästä eteenpäin.
Tänään engadgetia lukiessani törmäsin hyvin mielenkiintoiseen uutiseen, nimittäin Nokia aikoo julkistaa ensi vuonna z-wavea tukevan kotipäätelaitteen.
Engadgetissa sanottiin tällä tavoin: Enter Nokia who just announced its Home Control Center, a platform open for third parties to develop “plug and play” solutions, all of which can be controlled via your phone or PC from both inside and outside the home. HCC will let home owners switch devices on and off as they monitor and control their electricity usage while providing access to objects such as temperature sensors, cameras, and motion detectors. Ultimately it will integrate more complex systems like security, heating, and ventilation.
Vekotin on tulossa markkinoille vuoden 2009 loppupuolella. Itse olen suunnitellut asentelevani z-wave valokatkaisimia talouteemme sopivasti vuoden 2009 alkupuolella, mukavahan niitä olisi kännykälläkin käytellä
Tässä puntaroin kovasti pitäisikös kotiimme viritellä sähköverkkoa hyödyntävä X-10 katkaisimien/himmentimien verkko vai samaa tarkoitusperää palveleva langatonta teknologiaa soveltava Z-wave systeemi. Jhomenet-palvelimen avulla X-10 kilkkeet voisi yhdistellä toimimaan yhdessä 1-wire sensoreiden kanssa.
Huhhuh. Kaikenlaista outoa on tapahtunut viikon aikana:
Kiimingin valtuusto päätyi äänin 18-17 aloittamaan palvelurakenne- ja kuntaliitosselvityksen Oulun kaupungin kanssa (Oulun tahtoa ei ole vielä kartoitettu)
Tytär imaisi helmen nenäänsä juuri kun olin siunaillut miten kivasti meillä menee vaimon ollessa työmatkalla. Lähdettiin siinä sitten viettämään iltaa yhteispäivystykseen ja vietiin poika mummolaan. Tyttö selvisi säikähdyksellä – helmi lähti jo sairaanhoitajan taidoilla pois nenästä vauvakirjan väliin
Jääliin rakennetaan pyörätie “joka ei ala mistään eikä johda minnekään”. Viikon ajan olen seurannut kaivinkoneiden ja metsureiden työskentelyä Laivakankaantiellä mielenkiinnolla – ihan kuin tehtäisiin pyörätietä 90 asteen mutkan tienoille jossa usein lapsia ja nuoria (ja aikuisia) lenkkeilee, pyöräilee ja muuten vain sekoilee autoliikenteen seassa. No. Lähelle tätä kuolemankurvia tehdäänkin pyörätietä. Sitä tehdään vain pikku pätkä joka alkaa ja loppuu metsään. Varmistin asian teknisen lautakunnan Pj. Schönbergiltä (.kok) “tehdään bussipysäkkejä ja siinä samalla pätkä pyörätietä, joka myöhemmin jatketaan kaavassa esitetyllä tavalla kokonaiseksi”. Tähän se köyhyys siis johtaa: tehdään maanteitä, viemäreitä ja sähkölinjoja joita ei voi käyttää koska kokonaisuuteen ei ole varaa. Hölmölän väkikin tälle jo nauraa. Onneksi kohdan yksi mukaisesti se palvelurakenne- ja kuntaliitosselvitys vihdoin saadaan jalalle.
Viime viikolla sain kunnian johdatella Koulutusteknologian perusopiskelijoita luennoimalla heille tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön historiasta. Annoin esitykselle nimen “Learning & Technology – Aikamatka kivikaudesta ubiikkiyhteiskuntaan”. Esityksessä pyrin antamaan yleiskuvan opiskelijoille siitä kuinka eri vuosikymmeninä on rohkeasti otettu käyttöön teknologian edistysaskeleet ja pidetty niitä aina yhtä vallankumouksellisina opiskelun kannalta. Eri aikojen opiskelijoille ja opettajille on esitelty edistysaskelina mm. kirjekurssia ja satelliittipohjaista videoneuvottelua näistä nykyajan web2.0 ja mobiilikuvioista puhumattakaan.
Opiskelijathan pitivät luennosta kovasti. Mukava saada positiivista palautetta. Olen oheen poiminut muutamia kommentteja opiskelijoiden keskusteluympäristöstä:
Opiskelija1: Oli kyllä harvinaisen mielenkiintoinen luento, vaikka toki melko suuri osa asiasta olikin tuttua. Historiaa olisi voinut käydä tarkemminkin läpi, mutta toisaalta se olisi ehkä vienyt kauemmaksi tuosta varsinaisesta aiheesta. Pääpointiksi taisi jäädä, että vaikka jatkuvasti hypetetäänkin kaikkia uusia hienoja juttuja, niin niihin pitäisi suhtautua varovaisen epäilevästi ja muistaa, että ne oppimisen perusteet siellä taustalla ovat silti sitä samaa vanhaa. Uusia välineitä ja menetelmiä tuleekin kehittää ja ottaa käyttöön, mutta ei pelkästään sen uuden teknologian takia.
Opiskelija2: Tämänpäiväinen luento oli oikein kiinnostava. Itselleni tuli paljonkin uutta tietoa, etenkin historiaan ja kehitykseen liittyen ja näistä olisi ollut mukava kuulla enemmänkin.
Opiskelija3: Jarin luento oli tosiaankin mielenkiintoinen ja itse luennoitsijakin oli oikein hauska.
Opiskelija4: Yhdyn muihin Jarin luennon kiinnostavuudesta! Kyllä pitää olla asialle omistautunut, että pysyy perässä kaiken tämän muutoksen keskellä. uutta pukkaa ja vanhoja kehitetään. Tulevana opettajana tietty mietityttää, että minkälaisiahan opetusohjelmia ja -ympäristöjä sitä itse saa otettua käyttöön. Kriittinen suhtautuminen tottakai kannattaa pitää yllä ja kokeilla kaikkea uutta.
Opiskelija5: Oli kyllä hauska luento ja mielenkiintoista asiaa. Minulle ehkä päällimmäiseksi jäi mieleen se, miten valtavasti kaikki kehittely on mennyt eteenpäin ja se, että monet meille tänä päivänä itsestäänselvät asiat ovat aikanaan kuulostaneet mahdottomuuksilta ja toiveajattelulta. Tuntuu aika huikealta miettiä, mitä kaikkea vielä voitaisiinkaan kehitellä, mikä tällä hetkellä tuntuu mahdottomalta ajatukselta.
Opiskelija6: Jari sano kyllä hyvin siinä luennon lopussa että tämän ajan lapset omaa tulevaisuutta ajatellen ihan järjettömän paljon kapasiteettia teknologian asioita ajatellen. Kuinka tätä kapasiteettia pystyttäis hyödyntään parhaalla mahdollisella tavalla kuitenkaan viemättä lasten teknologista osaamista väärään suuntaan tai poistamalla motivaatiota teknologian hyödyntämisen suhteen? Tässä on aika paljon mietittävää tulevaisuuden kasvattajille ja todella hyvä huomio Jarilta.
Kipaisin tässä töiden tauolla kirjastoon lukemaan Helsingin Sanomat. Kuvittelin, että siellä olisi mielenkiintoista analyysiä kuntavaaleista. En ollut ihan väärässä, sillä pääkirjoituksessa oli osattu ottaa jo huomioon Kokoomuksen menestys ja Keskustan menetys.
Ennusteiden ja keskeneräisen tuloslaskennan pohjalta tehtiin kuitenkin ihan aukeaman juttuja joissa kirkuivat täsmälleen väärät otsikot. Lehden mukaan Helsingin Vihreiden tulos meni sadeveden mukana viemäriin ja Sosiaalidemokraatit rynnivät voittoon Vantaalla. No. Vihreät pieksivät demarit Helsingissä ja Kokoomus Vantaalla.
Asioiden oikea tola selvisi kyllä verkkohesarista jo illalla. Hieman ihmetyttää, miksi noin isoja juttuja painatetaan lehtiin epävarmoilla tuloksilla? On tainnut tänään toimittajaporukka palaverissa käsitellä pientä “ohiampumista” Nykyaikana on huvittavaa (ja anteeksiantamatonta) lukea painetusta lehdestä ns. vääriä uutisia, jotka on netistä jo moneen kertaan oikeina versioina luettu.
Miten käy painetun sanomalehden verkkomedioiden puristuksessa?
Me teimme sen! Keskustan määräenemmistö murrettiin tämän päiväisissä vaaleissa. Nyt Kiimingin kunnallispolitiikassa koittaa kokonaan uusi kausi!
Mahtavaa!
Niin, itse en tullut valituksi. Joudun nielemään katkeran kalkin l. maksamaan selviä kuluja muutaman kympin per äänestäjä. En silti valita. Sen verran historiallienn Kiimingin tulos on. Hienoa!
. Heh. Aikapas tuo onkin ryhtyä uusimaan noita kalmankelmeitä tuikkuja ihan maalikylien malliin. Odottelen mielenkiinnolla milloin edistys saapuu meille Notkotielle saakka. Sitten pidän oikein valojuhlat – avaan olutpullon ja teen jonkin suolaisen piirakan perheelle.
Tämän sivuston käyttöoikeutta koskee
